Muistan erään core memoryn lapsuudestani.

Palataan 80-luvulle. Olin perheeni kanssa Silja Linen risteilyllä.

Hajustemyymälässä oli vitriini,
jossa oli eläimen muotoisia Swarovski-hahmoja.
Ne olivat valaistuja ja näyttivät suurilta,
säihkyviltä timanteilta.

Valo heijastui niiden fasettipinnoista
ja minä olin täysin lumoutunut.

Seisoin nenä kiinni lasissa.
Aika pysähtyi.
En ollut koskaan nähnyt mitään niin kaunista.

Seisoin siinä niin kauan, että myyjä lopulta kyllästyi
ja antoi minulle mustan hajuvesitesterin –
nenän ja suun muotoisen.

(On uskomatonta, millaisia yksityiskohtia
voi muistaa, kun jotain merkityksellistä tapahtuu.)

Jotkut kiinnostuksen kohteet syntyvät varhain.
Ne saattavat välillä hiljentyä –
mutta ne eivät koskaan katoa 💎

Onko sinulla jokin asia, jota rakastit lapsena
ja joka elää sinussa yhä tänäkin päivänä?

Storytime pt 1:
Varför jag började göra smycken?

Jag minns ett core memory från när jag var barn.

Låt oss gå tillbaka till 80-talet.
Jag och min familj var på kryssning med Silja Line.

På parfymavdelningen fanns en vitrin med Swarovski-figurer,
formade som djur.
De var upplysta och såg ut som stora, gnistrande diamanter.

Ljuset reflekterades i deras facetterade yta
och jag blev helt förblindad.

Jag stod där med näsan mot glaset.
Tiden stannade.
Jag hade aldrig sett något så vackert.

Jag stod där så länge att försäljaren till slut tröttnade på mig
och gav mig ett svart parfymtester –
format som en näsa och en mun.

(Tänk vilka detaljer man kan minnas
när något stort händer.)

Vissa intressen föds tidigt.
De tystnar ibland – men de försvinner aldrig.

Finns det något du älskade som barn
som fortfarande lever i dig idag?

❤️ Pernilla